Kennelnimen historia

METTÄNPEIKON-kennelnimi myönnettiin minulle vuonna 1977, ja siitä asti kasvatin pienimuotoisesti suomenlapinkoiria. Olin monessa mukana suomenlapinkoiran ja lapinporokoiran kehityksen myrskyisissä vaiheissa. Se oli konkreettista jalostustyötä noiden mahtavien rotujen eteen. Mielenkiintoista ja antavaa se myös oli.

Omista kasvateistani ehkä enimmin ovat tämän päivän suomenlapinkoiran kantaan vaikuttaneet: urokset pohj.MVA Mettänpeikon Pilikku, MVA Mettänpeikon Huisku ja MVA Mettänpeikon Hoppu sekä nartuista MVA Mettänpeikon Kiva ja MVA Mettänpeikon Kiiski sekä Pohj.MVA Mettänpeikon Nalle. Menestyksekkäin oma koirani oli Pohj.MVA, PMV-82, V-83 Lecibsin Hota, joka aikanaan teki kovasti PR:ää rodulle, unohtamatta ensimmäisiäni MVA Peski Nasti, MVA Peski Luuhki (yhdessä Veikko Kytölän kanssa, sittemmin Veikolla kokonaan) ja MVA Peski Calbmes.

Mutta minulle on aina ollut koira ensisijaisesti kumppani, ja sitähän lappalaiset ovat! Jalostuksessa on aina ollut pääpaino koiran terveydellä ja oikealla, rodunomaisella luonteella. Niihin aikoihin, kun olin jo lopettelemassa aktiivia kasvatustyötäni tuli PEVISA voimaan, ja on todella hyvä, että se on ja että sen avulla voidaan monia tärkeitä asioita seurata!!! Lisää avoimmuutta toivoisin kyllä erilaisten sairauksien tiedottamisessa yhä kautta linjan kennelkentässä - tavoitteena terveemmät koirat! Monella harrastustoiminnan sektorilla voidaan saada kuvaa koirien luonteista, hyvä niin! Kunhan jokaisella koiralla on tilaa ihmistensä kanssa olla koira!! ei vain harrastusväline!

Näitä ja monia muita tärkeitä asioita olen pitänyt mielessäni ja seurannut Heli Herrasen toimintaa sekä omien koiriensa kanssa että muuallakin koiraharrastustoiminnassa. Itselleni on tullut omien terveydellisten rajotteiden takia vastaan se tilanne, että voin vain pitää koirakaveria, en enään kasvattaa.

Niinpä keväällä -04 kun hankia kuljimme yhdessä ja koiramme riemuitsivat vapaudestaan tuli puheeksi, jatkaisiko Heli nimelläni METTÄNPEIKON kasvatustyötä pitäen samat tärkeät asiat mielessään - terve koiran luonne terveessä koirassa; ja vasta sitten näyttely- yms harrastukset.

Hän lupasi.

Ja niin kennelnimeni METTÄNPEIKON siirtyi Heli Herraselle ja Mettänpeikkojen rotu vaihtui berninpaimenkoiraksi.

Maisa (Marja-Liisa Ritala)